Usein kysytyt kysymykset

Miksi kyyn tulisi kuulua rauhoitettavien eläinlajien piiriin?

 

Kyykantojen selviämisen kannalta tämä on erittäin tärkeätä, jo ekologisten ja luonnonsuojelullisten perusteiden nojalla.

Miksi kyytä pitää suojella?

Kyyllä on merkityksensä maa- ja metsätaloudelle aiheutuvien myyrävahinkojen torjunnassa. Kyyt käyttävät ravinnokseen pääasiassa myyriä ja myyrät taas aiheuttavat taimikkotuhoja. Kyy voi myös välillisesti hidastaa puutiaisten kantaman borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen leviämistä syömällä myyrän, joka toimii kantajana bakteerille ja virukselle. Samalla se poistaa syödessään myyrässä aterioivia puutiaisen toukkia joita voi olla 25 yhdessä myyrässä. Myös myyräkuumeen leviämiseen kyy vaikuttaa vähentävästi. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on tutkittu kalkkarokäärmeiden vaikutusta puutiaiskantoihin. Metsäkalkkarokäärme voi poistaa elinalueeltaan jopa 2500–4500 puutiaista ja sen on epäilty vaikuttavan merkityksellisesti tautitapausten määrään. Myös myyräkuumeen leviämiseen kyy vaikuttaa vähentävästi.

Kuinka vaarallinen kyy on?

Kyyn purema vaatii aina asiantuntevaa sairaanhoitoa.

Kyyn puremia Suomessa tapahtuu vuosittain noin 50–150 ihmiselle. Kuolemantapaus on Tilastokeskuksen tietojen mukaan aiheutunut viimeksi vuonna 1998 ja sitä ennen vuonna 1984. Koirien kohdalla purematapauksissa kuolleisuus on suurempi, sillä purema kohdistuu usein koiran kuonon alueelle. Tutkimusten nojalla kuolleisuusprosentti on kuitenkin alle 4 % kaikista koiriin kohdistuneista puremista. Suurempien kotieläinten, kuten hevosen osalta on Helsingin yliopistollinen Hevossairaala ilmoittanut purematapauksia sattuvan 0-2 vuosittain. Purematapauksien määrä vaihtelee huomattavasti vuosittain, pääasiallisesti sääolosuhteisiin liittyen. Viileä ja kostea sää vähentää mahdollisuuksia ihmisen ja kyyn kohtaamiselle, sillä näissä oloissa kumpikin laji liikkuu vähemmän.

Hirvikolari, ampiaisten pistot tai punkkien levittämät sairaudet ovat huomattavasti merkittävämpiä haitan aiheuttajia kuin kyyn puremat. Tiedelehden artikkelin ”Suomen vaarallisin eläin…” listauksen mukaan ihmisuhreja Suomessa vuosina 2000–2009 aiheuttivat seuraavat eläimet: 

1. hirvi 76 (uhria) 

2. nauta 9 

3. koira 9 

4. ampiainen 7 

5. hevonen 6 

Kyy ei päässyt listalle lainkaan.

Mistä erottaa kyyn muista samannäköisistä matelijoista?

Mitä jos kyitä näkyy pihassa?

Usein kyitä havaitaan pihassa juurikin keväällä tai alkukesästä, jolloin kyyt siirtyvät talvehtimispaikoiltaan kesäalueille. Joissain tapauksissa kesämökin tai kodin piha on osunut tälle kulkureitille. Aiemminkin mainittiin että kyy on myrkyllinen käärme ja saattaa aiheuttaa vaaraa ympäröiville ihmisille tai kotieläimille. Aloitteessakin mainitaan että jatkossa rauhoituksesta huolimatta, kyy on mahdollista siirtää tai muiden vaihtoehtojen puuttuessa myös tappaa, mikäli se tavataan asuintilalla. Pihapiirissä ihmisten ja kotieläinten on voitava liikkua ja oleilla vaaratta, ja pihapiirien poissulkeminen rauhoituksesta antaa myös kyylle elintilaa.

Kyy ei viihdy, ainakaan pitkään avoimella pihamaalla joten ainakin lauta-, romu- tai risukasat on hyvä pitää pois oleskelluimmalta alueelta. Tämä myös vähentää pienjyrsijöille sopivia elinpaikkoja, joista kyy on kiinnostunut.

Kyytä siirrettäessä ja jos siirtoon halutaan ryhtyä, on tiedettävä tarkalleen mitä tehdä. Pyydystäminen, vapauttaminen ja viimeisessä kädessä, tappaminen on tehtävä eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti eli eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Kyyn voi nostaa ämpäriin vaikkapa haravalla tai perhoshaavilla, jollaisella mm. Ulos luontoon – ohjelman Käärmeen kosketus -jaksossa, toimittajat Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen opettamallani tavalla siirsivät eräästä pihasta kyitä pois. Tämä jakso on nähtävissä YLE Areenalla.

On tiedettävä hyvin kyyn tarpeet mikäli sitä siirretään kauemmaksi kiinniottopaikasta jotta sillä on siellä kelvolliset elinolot. Tästä onkin ennen operaatiota hyvä keskustella ensisijaisesti paikallisen asiantuntijan kanssa, mikäli sellainen tiedetään. Mikäli havaitaan että kyy on menossa johonkin suuntaan, kannattaa lähisijoituksella siirtää se siihen suuntaan vain tontin ulkopuolelle. Tällöin se pääsee jatkamaan matkaansa haluttuun suuntaansa, eikä tuskin enää sinä keväänä häiritse. On mahdollista myös erilaisilla aitajärjestelyillä ohjata kyitä ohi pihamaan mutta, ne vaativat aina paikalla käyntiä jotta käärmeen käytös ja liikehdintä tiedetään ja menetelmä toimii.

Miten siirrät kyyn pihasta?

1. Ensi sijassa pyri hätistämään kyy piha-alueelta pois, sillä häirittynä se ei ehkä palaa enää. 

 

2. ÄLÄ KOSKE PALJAIN KÄSIN KYYHYN. EI EDES HÄNNÄSTÄ NOSTAMISTA. SE ON MYRKYLLINEN KÄÄRME. Kyy voi purra myös ylöspäin tai taaksepäin ja hännästä roikottaessa käärmeen häntänikamat voivat vaurioitua. Nuori käärme voi myös hännästä nostettaessa pyörähtää ylöspäin ja purra sormiin. 

 

3. Pihatyökaluilla kuten haravalla ja lapiolla voit nostaa kyyn ja siirtää sen lyhyen matkaa. Erinomainen apuväline on syväpussinen perhoshaavi, jonka pohjalta kyy ei pääse ylös. On toki varottava ettei kyy pure haavikankaan läpi. Sen voit nostaa myös kannelliseen ämpäriin ja siirtää sen kauemmas tontilta. Mikäli se siirretään kauemmas, on pidettävä huoli että sillä on siellä elinkelpoinen alue eikä se ole muiden ihmisten alueella. Tähän alueen arviontiin yleensä tarvitaan paikallisten luontoihmisten apua.  

 

4. Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen Ulos luontoon: Käärmeen kosketus -jaksossa harjoittelevat ja myös suorittavat onnistuneen kyyn siirron eräällä pihamaalla, kohdasta 16:40 min areena.yle.fi/1-1993843 Useimmiten kyy on läpikulkumatkalla tonttisi poikki eli se on siirtymässä talvehtimispaikaltaan kesäalueilleen, usein kosteammille alueilla kevään kuivilta ja kuumilta kalliorinteiltä. Mahdollisesti kyyn näkeminen on siis vain väliaikainen tilanne, eikä ehkä vaadi sen kummemmin toimenpiteitä. 

 

Vielä ote aloitteenkin tekstistä: Toisin sanoen pihapiirissä kyyn rauhoituksesta poiketaan säätämällä, että pihapiirissä tavattavan kyyn saa ensi sijassa siirtää ja, mikäli vaihtoehtoa ei ole, myös tappaa. Kyytä ei kuitenkaan olisi ensijaisesti tapettava, vaan ensi sijassa se olisi siirrettävä, mikäli se on mahdollista ilman, että sille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä eikä siirtämisestä aiheudu vaaraa muulle ympäristölle. Luonnollisesti pyydystäminen, vapauttaminen ja tappaminen on suoritettava eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti eli eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.

 

Kuvassa on ammattilaisen käärmeen siirtovälineet, tilanteessa jolloin mahdollisesti on työn alla suuremmat myrkkykäärmelajit kuin kyy. 

Mitkä konstit eivät toimi kyyn pihasta pois pitämiseksi?

Olen kuullut ehdottomasti kiellettyjä tapoja joista yksi on dieselin tai polttoöljyn valuttaminen kivikoihin tai tontin ympärille.

Naftaliini, jota on kaupallisissa karkotteissa USAssa, aine on vesieliöille hyvin myrkyllistä. Nämä sisältävät myös rikkiä, joka edesauttaa happamoitumista joten kemikaalit siis pois karkotuksista.

Kissanhiekka tai yleensä eläinten ulosteet eivät myöskään toimi. Myöskään suoranaisesti kissa itse ei toimi, olen törmännyt tapauksiin joissa kissa on jopa tuonut elävän kyyn taloon sisään. Kissa aiheuttaa luonnolle yleensäkin haittaa joten kyyn karkottimena sitä ei kannata pitää vapaana. On mainittu myös että kissa pitää myyrät ja hiiret pois, jolloin kyyllä ei ole ravintoa pihassa mutta varmempi myyrien karkotuskeino on pitää pihapiiri siinä kunnossa, etteivät myyrät siinä viihdy.

Etikka tai valkosipuli, etikkaa esimerkiksi pitäisi olla käytännössä puro tontin ympärillä ja silloin se olisi haitallista jo muullekin luonnolle. Näitä hajusteita on hyvin vaikea kohdentaa niin että niitä olisi riittävästi ja että ne olisivat kyyn kulkureitillä.

Tuhkan ylitse käärmeet kulkevat, oli se sitten kuivaa tai märkää. Olen käynyt eräässä pihassa hakemassa marjapensaan alta rantakäärmeen, joka oli sinne mennyt useamman tuhkapolun ylitse. Aiemminkin tuhkasta huolimatta, pihassa oli rantakäärmeet omistajan mukaan liikkunut.

Käärme karkottimien, samalla myyrä karkottimiksi mainostettujen ultraääni ja impulssi tekniikka on hyödytön käärmeitä kohtaan. Yksinkertaisesti jo siitä syystä että tutkimuksissa käärmeiden herkimmän äänialueen on todettu olevan herkimmillään 80–160 Hz alueella. Laitteet kun omien ilmoitustensa mukaan toimivat alueella 300–1000 Hz. Testasin useampaa laitetta useammalla matelijalajilla kokeellisessa 100 neliömetrin avonaisessa ulkoaitauksessa. Myös avoimella pihallani rantakäärme kulki karkottimien vierestä, pihan poikki.

Siili kyyn karkottajana on hieman samanlainen myytti kuin muurahaiset. Siili on aikoinaan kuvattu piirroksena tai valokuvana koulukirjoissa syömässä kyytä. Olen myös saanut muutamalta kansalaiselta nähtäväksi "todistusaineistoa" jossa siili syö kyyn poikasta - ne ovat olleet loppujen lopuksi isoja punertavia kastematoja mitä siilit on kuvissa popsineet. Siilillähän on osittainen vastustuskyky kyyn myrkkyä vastaan mutta useimmiten sen piikit suojaavat mekaanisesti puremalta. Siiliä on myös omalla asuinalueellani ja niin on kyllä rantakäärmeitäkin paljon, kyytä ja rantakäärmettähän ne eivät erottelisi.

Muurahaisista, itse olen seurannut kyyn pesiä kuusenjuurakon kulmalla, missä toisella puolella on iso kekomuurahaispesä. Muurahaisten tuhoamiskyvyn myytti on todennäköisesti tullut siitä kun ennen vanhaan tapetut kyyt heitettiin muurahaispesään, missä sitten toiset ihmiset näkivät paljaaksi kalutun kyyn ja olettivat että olipa muurahaiset tehokkaita kyyn tappajia.

Ja sitten. Kyyn elävältä polttaminen ja tuhkien tontin ympärille ripottelu ei toimi! Ei myöskään elävän kyyn seinään naulaaminen ja sen siinä elävältä nylkeminen. Myös kyyn puuhun hirttämistä suositaan. Siis vielä vuonna 2015 Suomessa tällaista tehdään! Noitavainon ja eläinrääkkäämisen aika on ohitse hyvät ihmiset!

Yhteystiedot

Kyyn rauhoittaminen Suomessa kyynsuojelu@outlook.com