Myyttejä kyyn myrkystä

07.04.2017 20:07

”Poikasten myrkkyrauhanen tyhjentyy joka puraisulla.”

”Aikuinen kyy käyttää vain pienen määrän myrkkyä. Nuoren kyyn purema on paljon vaarallisempi kuin aikuisen.”

Käärmeiden kohdalla on usein monenlaisia myyttejä ja myrkkykäärmeissä vielä enemmän. Vielä on paljon tutkittavaa mutta tässä alla muutama myytti joita näkee usein keskusteluissa sekä lehtijutuissa.

 

”Poikaset myrkyllisempiä” on syvään iskostunut myytti

Myrkky on useammillakin lajeilla tutkittuna eri-ikäisillä käärmeillä koostumukseltaan erilaista, esim. lisko- tai sammakkoravintoon suuntautunut poikanen tarvitsee koostumukseltaan vaihtolämpöiselle tehokkaammin toimivaa myrkkyä, joka ei tee siitä kuitenkaan ihmiselle vaarallisempaa, koska myrkkyä on totta kai paljon vähemmän. Sen voinee jokainen myös päätellä itse, vertailtaessa lyijykynää pienemmän poikaskyyn pientä päätä ja aikuisen naaraan jykevää päätä. Luonnollisesti myrkkyrauhasetkin poikasella ovat huomattavasti pienemmät.

”Poikanen ei pysty säännöstelemään myrkkyä” -myytti

Poikanen säännöstelee myrkkyään, se on luontaista ja se on myös tärkeä hyöty poikasen selviämiselle ja asiaa on tutkittu mm. kalkkarokäärmeiden osalta enemmän. Poikaset mm. käyttävät erikokoisiin ravintoeläimiin eri määrää myrkkyä. Itse olen asian havainnut (ei laboratoriokokeilla vaan kenttätutkimuksissa) nuoren kyyn syödessä myyrän pesässä poikasia. Nuori kyy puree jokaista syömäänsä myyränpoikasta käyttäen myrkkyä myös viimeiseen saaliiseen, joka oli kyseisessä tapauksessa kuudes poikanen (ei vielä julkaistu).

Vuotta sillä ei olisi aikaa opetella säännöstelyä vaan sen on tärkeätä osata säännöstely jo ensimmäisenä syksynään. Myrkyn kehittäminen on paljon energiaa vievää, joten myrkkyä kannattaa säästää, koska energiaa tarvitaan kasvuun poikasilla tai aikuisilla lisääntymiseen. Lisäksi mikäli syksyllä yhdessä saalistuksessa käytettäisiin kerralla kaikki myrkky mutta jostain syystä ei saataisikaan saalista kiinni, silloin saattaisi mennä seuraavaan yritykseen mahdollisesti liian kauan koska kaikki myrkky olisi tuhlaantunut. Säännöstelemällä myrkkyä, uuteen saalistamiseen voi ryhtyä heti epäonnistumisen jälkeen. Energiankulutus voi nousta jopa yli 10 % myrkyn kehityksen aikana. Siksi myrkkyä ei tule tuhlata. Suurempi energiankulutus toki on vaikkapa nahanluonnilla tai ruuansulatuksella mutta, käärmeiden ankarassa maailmassa, pienikin säästö saattaa olla elintärkeätä.

"Talven jälkeen myrkky on vahvimmillaan" -myytti

Kyyn myrkyn vahvuuteen ei vaikuta käärmeen myrkkyrauhasen tiheä tai vähäinen käyttö, myrkky tai oikeastaan sen koostumus itsessään on aina samaa. Tästä päästään kevään myrkkyyn ja sen voimakkuuteen verrattuna muun vuodenajan myrkyn koostumukseen. Tämäkin on uskomus ja uskomus on todennäköisesti syntynyt keväällä sattuneista voimakkaista oireista purematapauksissa, tällöin aikuiset yksilöt ovat näkyvässä osassa jolloin purema on vakavampi. Syksyllä taasen puremat tulevat useammin nuorilta yksilöiltä jolloin oireet ovat lievemmät. Lämpötila vaikuttaa myös siihen kuinka onnistunut purema on.

Puolustuspureman on todettu olevan eräässä tutkimuksessa myrkkymäärältään jopa suurempi kuin saalistuspurema mutta, ei kuitenkaan rauhasia tyhjentävä sekään. Myrkkykäärmeet käyttävät erilaisia määriä myrkkyä erikokoisiin saaliseläimiinkin. Lisäksi kuivat puremat, joissa myrkkyä ei käytetä lainkaan, ovat mahdollisia.

Joitain lajeja tutkittaessa ja yksilöiden purtua useamman kerran kohdetta, ensimmäinen purema on ollut lievempi kuin muutaman sekunnin päästä tapahtuneet toinen tai kolmas purema. 

Kuvan hampaat on kuvattu auton alle jääneeltä, kuolleelta kyyltä.

 

 

Yhteystiedot

Kyyn rauhoittaminen Suomessa kyynsuojelu@outlook.com