Käärmekarkottimet eivät karkota käärmeitä

17.10.2015 12:47

Käärmekausi on sinällään ohitse tältä vuodelta, satunnaisia havaintoja varmasti nähdään pitkin syksyä mutta käärmeet ovat jo talvenviettopaikkojen lähettyvillä. Kirjoitan tässä syksyn ja talven mittaan viime kesien tapahtumista joista yksi mielenkiintoisimmista oli pyyntö selvittää käärmekarkottimien toiminta ja josta alla kooste tuloksistani. Aiheesta julkaisen pidemmänkin ja selventävämmän artikkelin muualla myöhemmin.

Karkottimien toiminta

Käärmekarkottimia mainostetaan helpoksi tavaksi karkottaa myyrät ja käärmeet, karkottimet ovat siis näitä maahan painettavia sauvoja. Ikävä kyllä hienoista mainospuheista huolimatta käärmekarkottimien, samalla myyräkarkottimiksi mainostettujen ultraääni- ja/tai impulssitekniikka on hyödytön käärmeitä kohtaan. Näitä erilaisia tapoja karkottaa tai pitää matelijat pois pihasta on selvitetty laajalti eri maissa ja viimeksi keskustelin Etelä-Afrikkalaisen kollegan kanssa joka on päätynyt afrikkalaisten käärmelajien kanssa samaan karuun lopputulokseen karkottimista – niistä ei ole hyötyä.

Laitteiden mainostetaan kattavan alueen aina 625 neliömetristä 1500 neliömetrin kokoiselle tontille, joka on aivan varmasti mahdotonta. Kukin voi miettiä, voiko neljällä paristolla toimivan laitteen naksutuksen tai ultraäänen kattaa tuon kokoisen tontin alueen? Ei mitenkään.

Laitteiden ultraäänen ylivoimaisuus myös himmenee siitä syystä että tutkimuksissa käärmeiden herkimmän äänialueen on todettu olevan herkimmillään 80–160 Hz alueella. Laitteet kun omien ilmoitustensa mukaan toimivat alueella 300–1000 Hz.

Laitteiden ”hyvä” toimivuus, joidenkin käyttäjien osalta kuultuna, johtuu ilmastollisista vaikutuksista ja vuodenaikaisvaihteluun liittyvistä käärmeiden liikkuvuuden vaihteluista. Laite on esimerkiksi asennettu pihaan siinä vaiheessa, kun on alkanut viileämpi kesäjakso tai käärmeiden kevätliikkuminen talvipesältä kesäalueille on ohittunut. Luonnollisesti laite tuntuu tällöin toimivan, vaikkei pihoissa olisi ilman sitäkään käärmeitä. Leikkisästi sanoen, jos sen painaa hankeen tammikuussa, näkyykö käärmeitä? Toimiiko se silloin siis?

Laitteiden merkkejä en erittele tässä tekstissäni. Kaikki tiedossani olevat mallit hyödyntävät samanlaista tekniikkaa joten käytännössä testaamieni mallien tulokset puhuvat puolestaan kaikkien myytävien samankaltaisten mallien osalta.

Testi

Rakensin testissäni 100 neliömetrin avoaitauksen johon asensin käärmekarkottimia. Pidän terraarioissani erilaisia matelijoita, joita ”ulkoilutin” aitauksessa testatakseni karkottimen toimintaa mahdollisimman laajalti. Sanottakoon että ”eksoottiset” lisko- tai käärmelajit eivät reagoineet karkottimeen testiaitauksessa. Ei myöskään kotimaiset. Aitauksessa testattiin tietenkin myös kyytä ja laitteiden ollessa aivan uusilla paristoilla toiminnassa, kyyt eivät edes huomanneet niitä. 

Pidin myös karkottimia päällä alueella pihassani missä ei ollut aitausta. Joenvarren ansiosta pihassa on runsaasti rantakäärmeitä ja karkottimien ollessa jälleen toiminnassa, luonnonvarainen rantakäärme nousi joenpenkalta ja kulki rauhallisesti karkottimien ohitse ylemmäksi pihan suuntaan.

Laitteista sanottakoon toki se että nämä ovat kyllä turvallisia käärmeille, koska ne eivät käärmeitä haittaa eivätkä ne edes huomaa niitä. Jyrsijöihin en koettani kohdentanut mutta, loppukesästä kyllä myyrän toiminnan aiheuttamia jälkiä pihassa näkyi, karkottimien tuntumassa jotka olivat toiminnassa.

Toimivat keinot

Yksinkertaiset keinot ovat usein ne parhaat. Pidetään piha siistinä, ei risu- tai lautakasoja jotka houkuttelevat kyiden ravintoa eli pienjyrsijöitä pihaan. Kasvusto matalana, kyy ei mielellään tule avoimelle nurmikolla vaikka näinkin tietenkin voi käydä, jos piha on erityisen rauhallinen.

Pihan aitaaminen on melko äärimmäinen toimenpide ja usein vierekkäin asutetuilla tonteilla kierrättää vaan kyyn naapurin puolelle. Yksittäisillä tonteilla on mahdollista ohjata osittaisilla aitaohjureilla kyyt kulkemaan tontin ohitse keväällä mutta se vaatii yksityiskohtaista suunnittelua ja käärmeiden käyttäytymisen seurannan ja liikkuvuuden juuri kyseisellä alueella.

Kyyn voi myös siirtää pihalta mutta mikäli sitä siirretään kauemmaksi, on tärkeää olla yhteydessä asiantuntijaan ja mieluusti paikalliseen, jottei siirretä eläintä sille sopimattomaan elinympäristöön. Tätä on siis harkittava tarkkaan. Sekin voi ehkäistä kyytä palaamasta ainakaan vähään aikaan pihalle, jos se siirretään kulkusuuntaansa tontin ulkopuolelle. Se kun on menossa johonkin, jolloin sitä autetaan tai oikeammin ohjataan pienen matkaa.

Ehdottomasti kiellettyjä karkotuskeinoja

Ehdottomasti kiellettyjä tapoja ovat dieselin tai polttoöljyn valuttamisen kivikoihin tai tontin ympärille, aivan järjetöntä. Naftaliini, jota on kaupallisissa karkotteissa USA:ssa mm., on vesieliöille hyvin myrkyllistä. Nämä sisältävät myös rikkiä, joka edesauttaa happamoitumista. Näitä käytettäessä aiheuttaa ympäröivälle luonnolle tarpeetonta haittaa ja syyllistyy varmasti ympäristörikokseen jos dieselillä valelee tonttinsa ympärystä.

Tästä aiemmasta voi jokainen vetää johtopäätöksensä onko laite hyödyllinen? Oma mielipiteeni ja ulkomaisten kollegoideni testattua eri laitteita toteavat saman kuin minä – hyödytön ja rahanhukkaa ajatellen käärmeiden karkottamista.

Pidän ennemminkin riskinä mikäli laitteisiin luotetaan niin paljon että mahdollisia käärmeitä ei enää varota!

 

 

 

 

 

 

Yhteystiedot

Kyyn rauhoittaminen Suomessa kyynsuojelu@outlook.com